Miksi sairasloman ottaminen on niin vaikeaa? Jokainen terve Irmeli  ja Erkki on juoksemassa lääkärille ottamaan sairaslomaa kun ensimmäiset flunssan oireet pukkaa päälle. Minulla tuota flunssaa taasen pukkaa mikä on ihan normaalia koska immuniteettini ei ole kovin hyvä. Päiväkodissa, jossa työskentelen (ja kyllä olen työelämässä, sairasta eikö? Kirjaimellisesti) kaikki pöpöt tarttuvat juuri minuun. Mutta olen edelleen töissä vaikka heikottaa, kurkku on kipeä ja yskin koko ajan. Väsymys vain pahenee ja töissäkin ollessani kuljen kuin haamu, hyvä jos eteeni näen. Miksi sitten en mene lekurille ja hae saikkua? No ei maksa vaivaa. En vain jaksa lähteä soittelemaan ensin työnantajat sun muut läpi, jonka jälkeen rukoilen terkkarista että saisin lääkärinajan. On helpompaa vain mennä töihin, kuin ravata ensin työterveydenhoitajalla, sitten lääkärillä, sitten terveyskeskuksen lääkärillä jne. Ei sellaista kukaan sairaana jaksa. Onhan se vain ihmisen omaa tyhmyyttä jos ei osaa itse pitää huolta sairastumisistaan. Mutta entäs sitten kun on ihminen joka on koko ajan sairas? Jonka pitäisi olla sairaslomalla jo muutenkin. No, yritän tehdä elämäni mahdollisimman helpoksi, joten jatkan edelleen töissä ja toivon ettei flunssa käy pahemmaksi. On se kumma mitä kaikkea ihminen kestää silloin kun oikeasti vie itsensä aivan äärirajoille.

Tässä yksi päivä istuin bussissa ja mahaa väänsi niin pahasti että meinasi koko ajan tulla paskat housuun. Jotenkin ihmeen kaupalla pääsin kotiin ajoissa ettei tullut tortut bussissa. koko loppuillan sitten istuinkin vessassa vatsakivuissa. Viehättävä ihminen, selkeästi.

Nyt on pakko koomata muutama tunti taas ennen töitä.