Jaahas lääkäri taas soitteli ja saikku jatkuu marraskuun loppuun. Kovasti kyseli josko lääkkeet auttaneet. No eivät ole. No mitäs mieltä olen jatkosta. No sanopas sinä, lääkäri kun olet. Kelalta tulee varmaan jotain uudelleenkoulutus soittoa kun kerkeävät. Tosin edelleenkään en tiedä ammattia jossa voi juosta paskomassa ainakin 15 kertaa päivän aikana jossa ei ole vastuuta eikä tarvitse muistaa mitään... Ja voi ottaa hyvällä omallatunnolla saikkua kun sitä tarvitsee, sitä kun ei voi missään duunipaikassa tehdä. Tässäkin töitä tehty viim. 2 vuotta tällä reseptillä. Ei vain toimi, noin niinkuin pidemmälti.

No sitten olisi se leikkaus vaihtoehto. Ei. Mitenkäänhän ei ihmisen arvo pelkästään työssä mitata, mutta kuten itsekin sanot, niin olisi mukavaa saada normaali päivärytmistä ja työstä taas kiinni. Ei, silti ei leikkausta. Ja miksi hitossa tuota samaa mantraa hoetaan, kun se ei ole totta. Julkisen terveydenhuollon tarkoituksena on saada ihmiset työelämään mahd. nopeasti, oli se heille edullista tai ei. Ja sen toinen tarkoitus on pitää ihminen työelämässä niin pitkään ja sairaana kuin mahdollista. Koska sairas (ei työssäkäyvä) ihminen ei valtion näkökulmasta ole tuottoisa sijoitus. Ja tämähän on ihan ymmärrettävää, siis valtion näkökulmasta. Mutta yksittäisen ihmisen näkökulmastahan se on aika ikävä näkökanta. Mutta ei sitä voi valtiollekaan vihainen olla, koska eihän maailma toimisi jos kaikki olisivat sairaslomalla. Ja kaikissa kulttuureissa ja kansoissa on se yhteneväisyys, että sairaat ihmiset jätetään jälkeen koska heistä ei ole yhteisölle hyötyä. Rankka totuus.

Ehkäpä saan jonkinlaisen ahaa elämyksen sen avanne-kurssin jälkeen joka läheneekin jännittävästi. En tosin pidättele peukaloitani sen varalta.