No niin, nyt on Tukholma koettu sitten Silja Linella... Tai itseasiassa ei Tukholma, mutta Silja kyllä. Emme nimittäin koskaan päässeet maihin asti. Ihan ensimmäisenä Silja Symphonysta. Mukava laiva, palvelu oli suurimmaksi osaksi oikein mainiota, ravintola jossa kävimme oli ihastuttava ja ostoksia sai tehtyä vähän liikaakin. Verrattuna Viking Lineen, en ole ihan varma kumman seuraavalla kerralla valitsisin. Silja Symphony on ehkä hieman enemmän luxusta, mutta loppupeleissä, vaikka puitteet ovat hienommat, palvelut, ostokset, ravintola jne. Ovat aika samaa kuin Vikingillä. Ja en tiedä haluanko maksaa jopa 200e enemmän ihan vain paremmista puitteista.

Sitten huonot asiat. Buffet oli todella surkea. En ole tykännyt Viking Linen buffetista koskaan erikoisemmin, mutta Siljalla se oli naurettavan surkea. Toki siellä sai mahansa täyteen, mutta en edes hakenut jälkiruoka santsia, ja isolta tytöltä se on todellinen ihme! Jostain kumman syystä naismyyyjät, tarjoilijat ja osa muusta henkilökunnasta oliva hieman töykeitä. Miehet sitä vastoin oikein ihastuttavia, ja flirttailivat melkein joka paikassa, ainakin sen verran että sai aina vastaansa suuren hymyn ja vähän silmäniskuja. Miestä lie johtuu, ehkä naiset kokivat ettei toiselle naiselle tarvitse olla mitenkään erityisen kohtelias tms.

Olimme onnistuneet valitsemaan juuri ne päivät risteilylle jolloin joukko teinejä/nuorisoa oli lähtenyt opettajien kanssa matkaan. Kyseessä oli lukion toinen luokka, näin ainakin puheista käsitimme. Käsitykseni teineistä muuttui aikalailla. Kukaan ei häiriköinyt, edes humalassa, kukaan ei huudellut kenellekään törkeyksiä, ketään ei kiusattu, ei oksennusta, pahennusta ei mitään. Nuoret käyttäytyivät oikein hienosti koko risteilyn ajan. Ja vaikka he näkyivät ja kuuluivat, ei meitä ainakaan häirinnyt missään vaiheessa nuorisomeininki. Vanhemmat ihmiset sitten... Tokihan se oli pakko tavata, se lihava, keski-iän ylittänyt, viinalta haiseva känninen mies, joka ei ole harjannut hampaitaan viimeiseen 20 vuoteen ja pukeutui gollegepaitaan ja reisitaskuhousuihin. Tämä kyseinen herra oli ilmeisesti yksi tämän nuorisoporukan opettajista. Ja jostain kumman syystä tämä herrashenkilö sitten ajatteli, että haluaa iskeä nuoren naisen, käyttäytymällä töykeästi, uhkaavasti ja hivenen agressiivisesti. Onneksi herra päätti sitten poistua paikalta kun ei saanut paljoa vastakaikua kummaltakaan meiltä, huudellen vielä peräänsä, että on se kumma kun ei puhua voi. Niin no, vaaralliselle ihmiselle ei tee mieli kovasti jutella... Eli saldo; nykyajan nuoret ovat hyväkäytöksisiä ja kohteliaita (etenkin nuoret miehet) ja vanhempi sukupolvi saisi hävetä. Taisivat muutkin opettajat olla niitä jotka sitä suurinta meteliä pitivät, ja huutelivat agressiivisesti ja huitoivat ihmisille. Hienoa opettajat!!!

Mutta joka tapauksessa, meillä oli älyttömän hauskaa. Biletettiin molempina iltoina, tosin hivenen hillitymmin mitä joskus pari vuotta sitten olisimme. Jalalla pistettiin koreaksi muutamaan otteeseen. Musiikki oli hyvää ja oli tilaakin tanssia, siellä teinien joukossa. Drinksujakin taidettiin ottaa, kuinka monta? Ei hajuakaan :D Hyttiin kyllä löydettiin, ja vessat aina tarvittaessa ;) Reissu meni muutoinkin oikein mukavasti, maha ei alkanut vihoitella yhtään normaalia enempää vaikka ensimmäisenä iltana närästys iskikin päälle. Ostin sitten närästyslääkettä ja siitäkin vaivasta päästiin. Osan joululahjoistakin sain ostettua laivalta, ei tarvitse niitä stressata ihan yhtä paljoa (tosin rakastan joululahjojen shoppailua, joten saalis jäi tuskin tähän) :D

Varoitus, nyt alkaa kuvasessio, eli kuvia laivareissusta. Minulla oli uusi kamera mukana, joten tottakai piti ottaa kuvia, ihan liikaa. Sen huomasi sitten aamulla muutaman drinkin jälkeen.. Siis KAIKKEA ei tarvitsisi kuvata.

Ensimmäisen illan bileasu.

 

Ruotsin saaristo näkymiä laivan kannelta.

 

Seuraavan illan bileasu. Sekainen hyttikin näkyy taustalla :D

 

Ja lopuksi tietysti RUOKAA. Bon Vivante oli ravintolan nimi muistaakseni, ja annos on fasaania polentan ja pinaatin kera. Oli oikein maukas annos vaikken polentasta kovin välitäkään. Mutta piti vain päästä maistamaan fasaania kun en ole ennen syönyt.